Sanaton kieli

03.06.2015

Kuuntele minua, kuten kalliota vasten pirstoutuvaa jäätä, joka kumahtelee kaikkialla rikkoen pilvet valon tieltä. Kuuntele minua kuin alkavaa ukkosta, joka sataa alas kesäillan hiljaisuuteen jylisten meren horisonttia pitkin. Kuuntele minua kuin kuuntelisit pimeää ikkunaa vasten ropisevaa syksyistä viimaa ja saunan lohdullisia ääniä, hiljaa rätiseviä halkoja ja iholtasi tippuvaa suolaa. 

Kuuntele minua. Silloin en epäile sinua, kuten tyhjyys epäili elämää.